11.3.2018
Vaikka jalkaterapeutit ammattikuntana ovat olleet olemassa kotimaassamme jo liki 20 vuotta, on ammattinimike silti monelle tuntematon. Mikä jalkaterapeutti sitten on ja mitä jalkaterapia oikein tarkoittaa?
Jalkaterapeutti on nimikesuojattu korkeakoulututkinto
Jalkaterapeutti opiskelee ammattikorkeakoulussa 3,5 vuotta ja ammattinimike on suojattu lailla – se tarkoittaa sitä, että ammattinimikettä saavat käyttää ainoastaan koulutuksen hyväksytysti suorittaneet. Tällä hetkellä jalkaterapeutteja valmistuu Suomessa kahdesta ammattikorkeakoulusta: Helsingin Metropoliasta ja Savonlinnan Xamkista. Ensimmäiset jalkaterapeutit valmistuivat 1999.
Jalkaterapeutti on rekisteröity terveydenhuoltoalan ammattilainen ja jalkaterapeuttien toimintaa valvovat Aluehallintovirasto sekä Valvira. Jalkaterapia on terveydenhoitoa ja siksi se on arvonlisäverovapaata. Jalkaterapia ei valitettavasti kuitenkaan kuulu KELA-korvausten piiriin.
Jalkaterapeutti on alaraajojen terveyden monipuolinen erikoisasiantuntija.
Jalkaterapian avulla voidaan tutkia ja hoitaa hyvin monenlaisia jalkavaivoja, kuten iho- ja kynsimuutoksia, alaraajojen biomekaniikan häiriöitä, nivelten ja lihasten toimintaa, verenkierron tilaa, neurologisten toimintojen tilaa, kipua, vammoja tai erilaisten sairauksien, kuten esimerkiksi reuman tai diabeteksen aiheuttamia ongelmia.
Jalkaterapeutti hoitaa kaikenikäisiä ja -sukupuolisia asiakkaita.
Tyypillisiä vastaanotolla tutkittavia ja hoidettavia vaivoja ovat mm. sisäänkasvaneet kynnet, kovettumat ja känsät, syylät, kynsi- ja jalkasieni, varpaiden ja jalkojen asentovirheet sekä plantaarifaskioosi (kivulias kantapään ja jalkapohjan rasitusperäinen kiputila).
Jalkaterapian osa-alueet
Jalkaterapiamenetelmät jakautuvat neljän osa-alueen alle. Näitä ovat kliininen (eli hoitava) jalkaterapia, alaraajojen toimintoja tukeva jalkaterapia, terveyttä edistävä jalkaterapia ja apuvälineterapia. Alla olevassa kuvassa esitellään tarkemmin, millaisia menetelmiä nämä osa-alueet pitävät sisällään.
Missä jalkaterapeutti työskentelee?
Jalkaterapeutit sijoittuvat työelämään yksityisellä sektorilla tavallisimmin itsenäisinä ammatinharjoittajina. Kuntasektorilla jalkaterapeutteja työskentelee niin perus- kuin erikoissairaanhoidon piirissä. Kuntasektorin jalkaterapeutit työskentelevät pääosin riskiryhmään kuuluvien diabeetikkojen sekä reumaatikkojen kanssa. Kunnalliseen jalkaterapiaan pääsee ainoastaan lähetteellä tarkasti määriteltyjen kriteerien täytyttyä. Yksityisen jalkaterapeutin vastaanotolle voi hakeutua kuka tahansa, mitään erityistä lähetettä ei tarvita.
Miten jalkaterapeutti eroaa jalkojenhoitajasta? Entä mitä ovat jalkojenhoidon ammattitutkinto, jalkojenhoidon osaamisala tai jalkahoitaja?
Jalkaterapeutti on korkein maassamme opiskeltavissa oleva jalkojenhoidon tutkinto. Lisäksi tällä hetkellä jalkojenhoitoalaa on mahdollista opiskella osana lähihoitajaopintoja (jalkojenhoidon osaamisala) sekä erillisenä ammattitutkintona. Näistä ensimmäiset käyttävät ammattinimikkeenään joko lähihoitaja, jalkojenhoidon OA tai jalkojenhoitaja LH ja toiset käyttävät yleensä nimikettä jalkojenhoidon AT tai jalkojenhoitaja AT.
Jalkojenhoitaja – ilman kirjainyhdistelmiä perässä – on vanha, nimikesuojattu ammattinimike. Jalkojenhoitajia ovat ne, jotka ovat suorittaneet jalkojenhoitajatutkinnon sairaanhoito-oppilaitoksessa. Jalkojenhoitajakoulutus lopetettiin koulutusuudistuksen yhteydessä vuonna 1996. Samassa yhteydessä tutkintoa laajennettiin ja se muuttui ammattikorkeakoulututkinnoksi. Tutkintonimikkeeksi tälle uudelle koulutukselle tuli jalkaterapeutti. Jalkojenhoitajan nimikesuojaus on poistunut laista sittemmin, mutta jalkojenhoitajan tutkinnon suorittaneilla on edelleen oikeus käyttää tutkintonimikettään ja he ovat ainoita, jotka ovat Valviran rekistereissä nimikkeellä jalkojenhoitaja.
Valitettavasti alalla käytetään ammattinimikkeitä usein harhaanjohtavasti, osittain varmasti tietämättömyyden vuoksi. Etenkin termit jalkahoitaja – jalkojenhoitaja menevät usein sekaisin ja valitettavasti on olemassa jalkojenhoitotyötä tekeviä henkilöitä, jotka käyttävät oikeudetta jalkojenhoitajan nimikettä. Jalkahoitaja sitävastoin ei ole virallinen ammatti- tai tutkintonimike. Jalkahoitajaksi voikin siksi nimittää itseään kuka tahansa. Tavallisesti jalkahoitaja -nimikettä käyttävät esteettisiä jalkahoitoja tekevät kosmetologit. Kosmetologien suorittama esteettinen jalkahoito sopii terveille henkilöille, jotka etupäässä kaipaavat jalkojen kauneudenhoitoa. Muiden tulisi hakeutua terveydenhuoltoalan ammattilaisten hoidettavaksi.
Aina kannattaa kysyä suoraan ennen ajan varaamista, millainen koulutus hoitajalla on. Valvira ylläpitää JulkiTerhikki -nimistä sivustoa, josta on mahdollista tarkistaa, onko hoitaja rekisteröity terveydenhuoltoalan ammattilainen. Hakupalvelu sijaitsee osoitteessa https://julkiterhikki.valvira.fi/ Terhikkiin on rekisteröity kaikki jalkojenhoitajat, jalkaterapeutit ja lähihoitajat.
Jalkaterapeutit ja vanhan jalkojenhoitajan koulutuksen saaneet ovat Terhikissä näillä nimikkeillä. Jalkojenhoidon osaamisalan suorittanut lähihoitaja näkyy Terhikissä nimikkeellä lähihoitaja. Jalkojenhoidon ammattitutkinto ei yksin oikeuta pääsyä Valviran rekisteriin. Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut pääsee rekisteriin ainoastaan, mikäli hänellä on jokin toinen rekisteröintikelpoinen terveydenhuollon tutkinto suoritettuna. Tällaisia tutkintoja ovat esimerkiksi sairaanhoitaja, lähihoitaja, fysioterapeutti ja koulutettu hieroja. Silloin AT on Valviran rekisterissä nimenomaan tuon toisen tutkinnon nimikkeellä.
Lue lisää aiheesta artikkelista Mitä eroa on jalkahoidolla ja jalkojenhoidolla?
