Muutto Lottahoviin 2012
Maaliskuussa 2012 otimme vastaan ensimmäiset asiakkaat Munkkiniemen puistotie 22:n tiloissa. Krista muutti silloin hoitolansa Espoon Kilosta Munkkiniemeen melko tuoreena yrittäjänä. Anne taas siirtyi Riihitieltä takaisin Puistotielle, jolla oli yrittäjätaipaleensa aloittanutkin vuonna 1985. Näinä kymmenenä vuotena on ehtinyt tapahtua paljon.
Vuosien varrella
Anne aloitti jalkojenhoitajana maaliskuussa 1985 Kemikalio Helmen takahuoneessa Munkkiniemen puistotie 9:ssä. Helmen jälkeen hoitola on toiminut ensin Munkkiniemen puistotie 17:ssä ja sitten Riihitie 8:ssa. Siellä Anne viihtyi kunnes kuuli, että Lottahovissa on vapautumassa liiketila alkuvuodesta 2012. Muutamaa puhelua myöhemmin tilat oli varattu Lotta Svärd Säätiöltä ja Krista puhuttu mukaan muuttoon.
Krista oli työskennellyt jalkojenhoidon AT:ksi valmistumisensa jälkeen jo joitain vuosia, kun hän päätti lähteä opiskelemaan lisää. Hän aloitti ammattikorkeakouluopinnot Metropoliassa vuonna 2013 tehden koko ajan samalla töitä ja tasapainoillen opintojen, työn ja lapsiperhe-elämän välillä. 3,5-vuotiset opinnot etenivät ja Krista valmistui jalkaterapeutiksi vuonna 2016. Jalkaterapeuttiopintojen aikana Kristalle kävi entistä kirkkaammin selväksi, että oikealla alalla ollaan, ja nykyisin Krista työskenteleekin oman hoitolan ohella myös ammattikunnan asiaa edistämässä Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliiton hallituksessa.
2017 saimme hoitolalle harjoittelijaksi jalkaterapiaopintojensa loppusuoralla olevan Ainon, ja huomasimme nopeasti, miten mukava, asiantunteva ja taitava opiskelija meillä oli hyppysissämme. Ilolla toivotimme Ainon jalkaterapeutiksi valmistumisensa jälkeen tervetulleeksi osa-aikaiseksi yrittäjäksi kattomme alle. Aino onkin viihtynyt seuranamme jo viidettä vuotta ja on saanut asiakkailta valtavan hyvää palautetta.
Pandemia iskee rytinällä
Annella tuli täyteen 35 vuotta yrittäjänä vuonna 2020 ja tuona vuonna meidän oli tarkoitus juhlistaa merkkipäivää isoin kekkerein – vaan toisin kävi. Maailmanlaajuinen pandemia vyöryi ylitsemme ja muutti kaikki suunnitelmat.
Terveydenhuollon ammatinharjoittajina olimme siinä onnellisessa asemassa, etteivät koronarajoitukset koskeneet meitä – päin vastoin, sillä Sosiaali- ja Terveysministeriö kannusti meitä jatkamaan työskentelyä ja kantamaan oma kortemme kekoon julkisen terveydenhuollon paineen vähentämisessä. Jokainen ennaltaehkäisty jalkahaava ja tulehdus oli yksi potilas vähemmän terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Pandemian riehuessa tehostimme hoitolamme terveysturvallisuutta ja otimme muun muassa käyttöön vahvemmat pintojen puhdistusaineet, tehostetun siivouksen ja tehokkaat HEPA-suodattimilla varustetut ilmanpuhdistimet hoitohuoneissa. Niin asiakkaat kuin me hoitajat opettelimme käyttämään jatkuvasti maskeja – lämmin kiitos tästä yhteistyöstä asiakaskunnallemme. Samassa pandemiarytäkässä Kristan yrittäjyyden 10-vuotispäivä jäi juhlistamatta vuotta myöhemmin. Tätä kirjoittaessa toivomme, että nämä Lottahovin kympit voitaisiin juhlistaa vielä tämän vuoden puolella, mutta se jää nähtäväksi.
”Sukuunsa tullu, suen laps”, tapasi isomummi sanoa
Jalkaterveys ja jalkojenhoitoyrittäjyys näyttävät olevan varsin vahvasti periytyvä ominaisuus, eivätkä omenat putoile kauas puusta, sillä tänä vuonna valmistuu kolmannen polven jalkaterveyden ammattilainen: Annen tyttärentytär ja Kristan tytär Katarina. Katarina aloitti lähihoitajaopinnot 2019 ja valitsi opinahjonsa Stadin Ammattiopiston nimenomaan siksi, että siellä oli mahdollista sekä valita erikoistumisopinnoiksi jalkojenhoito että suorittaa opinnot kaksoistutkintona. Opinnot ovat olleet vaativia, eivätkä vähiten pandemian aiheuttamien etä- ja hybridiopetusmuotojen sekä muuttuvien terveysturvallisuusohjeistusten vuoksi. Kaksoistutkinnossa osa ammattikouluopinnoista korvataan lukio-opinnoilla, ja vaikka tämä on etukäteen tiedossa, kaikissa opintojen osissa sitä ei ole ollut mahdollista huomioida. Usein onkin ollut tilanteita, joissa Katarinan olisi pitänyt olla kahdessa – tai jopa kolmessa – paikassa samaan aikaan. Katarinan opinnot ovat kuitenkin kaikisesta huolimatta sujuneet aikataulussaan ja erinomaisesti, eikä edessä ole enää kuin loppurutistus: ylioppilaskirjoitukset ja meneillään oleva viimeinen työssäoppimisjakso.
On ollut ilo seurata Katarinan kehitystä opiskelijasta kohti ammattilaista tammikuussa hoitolallamme alkaneen työssäoppimisjakson aikana. Vielä suurempi ilo on ollut kuulla asiakkaiden antamaa erinomaista palautetta Katarinan työstä. Katarina on ottanut vastaan asiakkaita opiskelijatyönä torstaisin Annen ohjauksessa ja perjantaisin Kristan ohjauksessa, ja jatkaa samalla tavalla huhtikuun loppuun saakka, jolloin työssäoppimisjakso päättyy. Ja tässä vaiheessa pääsemme historian havinasta uusien tuulten pariin, sillä uutta on todellakin luvassa!
Uudet tuulet puhaltaa!
Valmistumisensa jälkeen Katarina tulee liittymään uutena yrittäjänä hoitolamme väkeen. Kaksi hoitohuonetta, kolme kokopäiväistä ja yksi osa-aikainen yrittäjä – miten ihmeessä aiomme mahtua? No emme mitenkään, sehän on selvää. Ainoa ratkaisu on laajentaa, ja niin me todellakin teemme!
Kevään/kesän 2022 aikana hoitolamme laajentuu nykyisten tilojen lisäksi Lottahovin tyhjäksi jääneisiin entisiin kahvilatiloihin ja saamme kolmannen hoitohuoneen. Tilat vaativat kuitenkin taloyhtiön puolelta mittavan remontin ennen kuin voimme saada ne omaan käyttöömme, ja tämän jälkeen meidän on tehtävä vielä hieman lisää remonttia, että saamme tilat terveydenhuollon asetukset täyttäviksi. Toiveenamme on, että lisätilat saataisiin valmiiksi ennen kesää ja Katarina voisi aloittaa siellä oman vastaanottonsa ennen kesälomia. Toivottavasti remontit etenevät suunnitellusti ja toiveemme toteutuu! Joka tapauksessa tulevaisuus näyttää varsin valoisalta ja lisävoimien avulla voimme tarjota entistä enemmän hoitoaikoja sekä purkaa ajanvaraukseen syntynyttä ruuhkaa. Tervetuloa hoitoihin!
